Arktisilla alueilla

Nyt on altu pari päivää Rovaniemellä kolmistaan. Maanantaina käytiin Rovaniemen käyttökoirien tokossa. Tarkotus oli ensin, että ollaan kaksi treenivuoroa peräkkäin, mutta kun pakkasta oli liki 30 astetta niin typistettiin treenit 40 minuuttiin.

Ekaks oli Manin vuoro. Otettiin vähän liikkeestä pysähtymisharjotuksia. Jos peruutan edessä, pysähtyy ihan hyvin. Minun pitää jatkaa harjoituksia niin, että kävelen koiran sivulla (ei vielä seuraamisesta) ja siitä pyydän pysähtymään. Kokeiltiin tätä treenipaikallakin, mutta Mani katto vaan mua ku vähä-alystä, että mitähän se eäntä nyt tolkuttaa. Käsky ei oo siis ihan vielä selvä :D Seuraaminen alkaa luonnistua jo ihan hyvin. Pieniä pätkiä onnistuu seurata ilman, että käsi on koukussa. Treeniä lisää ja eiköhän saada ihan OK kiva ja innokas seuraamisliike. Pitkään ei vielä jaksa seurata, mutta harjottelua lisää vaan.

Ayalle otettiin sitte pikkasen hyppyä. Hyvin irtosi hyppyyn ja ei enää tarvinnut edes kaksoiskäskyä. Meillä ongelmana on kuitenki se, että neiti kääntyy heti hypyn jälkeen estettä päin ja sehän tarkoittaa sitä, että lähes aina rinta on kiinni esteessä ja leuka esteen päällä. Ei hyvä jos joskus pitäis sitä AVOn hyppyä alkaa treenaan. Pitää yrittää kotona vaikka makkaralautasella saada jäämään kauemmas. Seuraamista otettiin sitten ihan käskyyttäen. Ensin vähän lämmiteltiin ihan ohituksilla ja muuten kohtaamisilla. Näissä Aya seuras ihan hyvin ja innokkaasti. Sitten kun otettiin yksilösuorituksena seuraaminen käskyttäen, unohti ohjaaja kumpi on vasen ja kumpi oikee sekä muutenki meni seuraaminen vähä haahuiluksi. tämä heti näky Ayan seuraamisessa ja liike oli hyvin väljä ja välillä koiraa sai vetää perässäään ku matkalaukkua. Paremminki on menny...

Kotiin palatessa matkanvarrella ollut pakkasmittari näyttikin sitte -31 astetta. Kyllä täytyy olla hullu jos treenaa tollasella kelillä ;)

Haukkuja Salmessa

Tänään päästiin pitkästä aikaa Mini kanssa Pyhäsalmen treeneihin. Otettiin 3 kyykyssä olevaa maalimiestä. Yksi kerrallaan maalimies lähetettiin pikkusen matkan päähän niin, että Mani näki kohteen lähtevän, käännyttiin vähäksi aikaa poispäin ja sitten takasin ja lähetys. Ensimmäisellä kerralla piti heittää pikkunen etsintäkeikka kun ei ihan heti sattunu hajun kohdalle, mutta jo kaukaa Manista näki kun sai vainun. Puskat ryskyen juoksi maalimiehelle, eikä kuuleman mukaan edes yrittänyt hirveästi käpälöidä. Kaksi seuraavaakin maalimiestä haettiin hurjalla spurtilla. Siinä ei hidasta risut, eikä suuretkan puunrungot ku nöhverö painaa menemään. Vauhtia ja maalimiesmotivaatiota riittää. Haukku alkaa suht hyvin kun ukko löytyy. Katkonaista haukku vielä on kun ei jaksa pitkiä pätkiä haukkua ilman palkkaa ja kun syö niin sillon ei voi haukkua :D Hyvin näkyi kun Mani hakeutuu jo itse makuulle haukkumaan, varsinkin jos maalimies on matalalla. Ja vaikka ohjaajakin tulee viereen niin makkaran voimalla haukku jatkuu. Ei muuta kun lisää harjotusta kehiin. Kun on tollasen aktiivisen koiran saanu niin sen kanssa on vaan koitettava elään ;)

Nyt tukan tupeeraukseen ja tassujen trimmaukseen kun huomenna on mätsäri.

Hetki hengähdetään...

Viikko 4 on meillä hengähdysviikko. Emäntä joutu (?) töihin Rovaniemelle ja kun kämpästä ei alkuun ollu tietoakaan niin koirat on hoidossa tän viikon. Team- Goldbear's, eli Aya ja Mani, saapuvat Roihin 28.1. ja sitten taas alkaa ahkera treeni. Rita jää vielä oloneuvokseksi Kempeleeseen parantelemaan jalkaansa. 28.1. on suunnitelmissa ryhmä-rämällä mätsäri. Nähtäväksi jää miten niissäkin kekkereissä käy ;)

Rauhalliset ja hillityt tokoilee...

Tiistaina 16.1. käytiin Nivalassa tokoilemassa Manin ja Ayan kanssa. Ja siitä hommasta oli rauhallisuus ja hillitty käytös kuulkaas kaukana. Edellisenä iltana paistoin ja kuivasin possun maksaa jota otin sitte mukaan. Oli niin mahtavaa herkkua, että ei tahtonu malttaa keskittyä käskyihin ku piti tehä kaikki mitä osaa et jos sais edes pikkasen nökkösen maksaa.

Manin treenit oli ekaks. Ollaan pentu-ryhmässä siitä syystä, et Ayan kanssa pääsen sit siihen isojen ryhmään. Ekaks otettiin kontakti-kävelyä. Manin tapauksessa otettiin seuraamista. Mani seuraa hyvin ja pitää kontaktin, mutta minun pitää vielä pitää vasenta kättä koukussa, jos suoristan käden niin Mani jätättää kauas taakse kun jää katselemaan kättä. Käännöksissä (oikealle ja vasemmalle) osaa jo hyvin siirtyä alta pois, eikä pahemmin jää jälkeen. Otettiin siinä seuratessa käännöksiä molempiin suuntiin ja myös niin, että lähdettiin paikalta ja vain käännös ja taas liike seis. Suurin ongelma tässä nyt on sen käden pois häivyttäminen. Täyskäännös on vielä ihan hepreaa. Olen yrittänyt opettaa käännöstä takaa kiertäen. Manilla aina unohtuu siellä selän takana ollessa, että mitä oltiin tekemässä :D Pitää ittekkin harjotella se makupalalla vetäminen hieman sujuvammaksi. Lisää treeniä tarvii vielä... Pujottelut ja ohitukset onnistuu vallan mallikkaasti (onnistuispa niin hyvin "siviilissäki").

Paikallaoloa otettiin maaten ja istuen. Maassa paikallaolo kesti n 1min ja etäisyys n. 3m Hyvin pysy vaikka vieressä koirat nousi ja niitä palkattiin ja takana koira leikki. Maahan meno on vielä vähä hidas, sitä pitää rueta treenaan ihan kunnolla. Tarvii vielä pienen käsiavun, mutta sitten kun on maahan menny niin siellä kyllä pysyy. Otettiin myös muutama liikkeestä maahanmeno harjotus niin, että mä annan käskyn ja käsimerkin ja otan itte vielä puoli askelta eteenpäin. Manin menee hyvin hissillä maahan ja ei liiku eteenpäin, mutta toiminta on ku hidastetusta elokuvasta. Nopeutta lisää!!!

Paikalla istuminen oli pikkasen haasteellisempaa kun maassa olo, mutta otettiin varmaan sellanen 30s istuminen, etäisyys n.2 m ja menin viereen vapauttaan. Istu tosi rauhallisesti, eikä hötkyilly. Sitten ku otettiin luoksetulo-treeni, Mani ekalla kerralla lähti tulemaan luo ennen ku kerkesin kutsua. Vein takasi samaan paikkaan ja otettiin uudestaan, ei ihan niin pitkällä etäisyydellä, ja nyt jaksoi jo odottaa käskyä. Loppuasennon oon vielä vetäny makupalalla, mut ihan hyvin osaa jo itte jarrutella ennen törmäystä ja istuminen ki alkaa tulla automaattisemmaks. Kaikin puolin hyvä treeni.

Sit oli Aippiksen vuoro. Isojen ryhmä oliskin varsinainen Berni-toko, kolme berniä ja yks sakemanni ;) Otettiin paikallaoloa. Aika n.1-1,5 min etäisyys 3m. hyvin pysy, vaikka välillä piti kavereita kuikuilla. Vaikeutettiin vähän toista paikallaolotreeniä niin, että yks koirakko aina kulki koiran ja ohjaajan välistä. Hyvin pysy Aya sillonki. Nyt täytyy vaan rueta hiomaan sitä ALOn paikallaoloa, että saatas josksu se ykköstuloski.

Seuraamista tehtiin pujotteluharjotuksena ja sitten ihan neliötä kiertäen, että tuli käännöksetki otettua tarkemmin. Ayalla on nyt joku lamppu syttyny sen seuraamispaikan suhteen. Ei enää hömpötä missä sattuu vaan seuraa melko hyvin oikeassa paikassa ja suurimman osan ajasta muistaa pitää jopa kontaktiakin. Liikkeestä seisomaan jäänti-treenissä mä pari kertaa koukkasin heti Ayan eteen käskyn jälkeen ja se näytti toimivan. Jos en käänny koiraa päin niin saattaa vielä lähtä hiippailemaan perään. Tätä täytyy treenata kotona ahkerasti. Ayallakin oli kaikin puolin hyvä treeni ja saa olla tyttöön tyytyväinen.

Jälki... mikä hiton jälki??

Tänään oltiin Ayan ja Manin kanssa jälki-treeneissä Hietakankaalla. Treeniseurana meillä oli Kirsi ja Saksanpaimenkoira Repe.

Manille tuli n 7m pitkä jälki lihapullalla ja päähän lapanen jossa sisällä lihapullan palasia. Neiti oli siis ihan pihalla :D Ei alkuun oikein mitään ymmärrystä mitä pitäis tehdä. Alkuun ei tainnut tulla tarpeeksi tiheään makupaloja kun lähti nuuhkimaan jälkeä ja löysi lihapullan palan, nosti naaman ja katsoi mua, et "tää löyty, entä sitte?". Jossain puolessa välissä alkoi uskoa, että on niitä täällä oikeasti enemmänkin ja kannattaa nuuhkia ja ettiä. Ei muuta ku uutta jälkeä kehiin, että hahmottuu tuo nenän käyttö. Esineen ilmaisua meidän pitää kanssa rueta harjoittelemaan. Manin pitäisi oppia menemään esineen edessä maahan, tai voipi olla helpompaa jos ihan vaan istahdetaan persiillemme...

Ayalle tein pitkästä aikaa jäljen yhdellä kulmalla ja kuudella esineellä (lapasia ja tossuja yms.). En muista milloin viimeksi ollaan ajettu peltojälkeä (tai oikeastaan jäljestetty edes). Ajoi jäljen hutiloiden ja alkuun noin metrin sivussa. Kun oli niin paljon sivussa uralta, meni kulmakin laajasti pitkäksi ja kiersi varmasti viiden metrin ympyrän kulmassa. Päätyi kuitenkin takaisin uralle ja loppu pätkä menikin sitten ihan OK. Pitää rueta miettimään tuota esineiden ilmaisua kun tahtoo ottaa esineen suuhun ja jatkaa jäljen ajamista se suussa. Oliskohan syytä vaihtaa ilmaisutapaa?

Loppuun Mani ja Repe ottivat vielä vähän takaa-ajoa ja ryskä-painia. Kivaa oli ja väsy tuli pienelle (ja vähän isommallekkin) treenaajalle!

Hau, hau, hau!!

Tänään oli pitkä treenipäivä Kärsämäellä. Treenasimme Kunnanvarikolla ja vanhassa navetassa. Manin treeni oli ilmaisun harjoittelua, mutta haasteena oli uudet maalimiehet (kuudesta maalimiehestä kolme oli ihan outoja Manille), sekä viimeisenä kokeiltiin ilmaiseeko kyykyssä olevan maalimiehen.

Ensimmäisenä otettiin haukkuja kunnan varikon varastohallissa. Ensin piti hössöttää, juoksennella ympäriinsä ja hyppiä ihmisiä päin. Kun maalimiehet lähetettiin yksi kerrallaan pikkumatkan päähän, hoksasi Manikin mistä tässä oli kyse ja hyvin irtosi haukku. Ei haitannu vaikka alla oli sahanpurua joka meni ikävästi nokkaan ja tarttu kuolanoroihin ;) Vaihdettiin paikkaa hieman puhtaammalle ja uutta miestä kehiin. Kun Mani tulee maalimiehelle pitää se vielä ohjata makupalalla maalimiehen ohi, että ei ryykää päälle. Haukku alkaa kyllä tosi nopeasti sitten ku on jarrutettu kohdalla ja jaksaa haukkua jo pitkiä sarjoja. Hyvin on hoksannu, että makupalan saa parhaiten jos haukkuu makuullaan. Ihan aina ei tosin malta maata kokoaikaa, vaan välillä pomppaa ylös kun on niin täpinöissään. Jatkossakin palkataan aina vaan maahan niin eiköhän se tästä hioonnu.

Toinen paikka oli tyhjillään oleva navetta. Haukun kaiku oli taas vähän erilainen ja muutenkin paikka erosi kivasti varastohallista. Mania ei näytä haittaavan haukun kaiut, eikä muukaan oheissälä kun on hoksannut maalimiehen. Navetassa otettiin pitkästä aikaa kyykyssä olevan maalimiehen ilmasua ja pikkasen enemmän piti yrittää käpälöidä kun naama ja namit oli siinä helposti ulotuttavissa. Äkkiä kuitenkin hoksasi, että parasta vaan haukkua niin saa sapuskaa nopeammin.

Viimeisenä käytiin autohallissa kattelemassa rasvamontun ritiläpohjaa. Mani ei varmaan edes huomannu, että tassujen alla on jotain muuta kun normaali lattia. Reippaasti tuli ritilälle seisomaan ja kurkki ristikoiden välistä alas. Harmi kun ei hoksattu laittaa ketään monttuun piiloon. Olis kyllä ukon sieltä löytäny, mut olisko tajunnu haukkua? Ihana kun tyttö on tässä vaiheessa ainakin vielä niin "hönttä", että ei pelkää uusia ihmeellisiä paikkoja.

Kaikin puolin hyvä päivä vaikka meinaskin olla vähän kylmä ja meni pitkään, mutta kokeneempia seuraamalla oppi niin paljon, että nyt on pää ihan täynnä kaikkea uutta ja ihmeellistä mietittävää. Seuraavia treenejä odotellessa...

Treenipäivis alkaa

Tästä alkaa Manin verkkotreeni, eli tälle sivulle keräämme toko-, näyttely- ja PEKO-treenien tapahtumia, harjoituksia, mietteitä, edistysaskeleita ja takapakkeja. Ensimmäinen tavoite olis osallistua 11.2.07 Ylivieskassa epävirallisiin tokokisoihin "remmi-luokkaan". HUI! Nyt se on sanottu ääneen ja on virallinen tavoite 8)