6.5. Maakuntamatkalla vol. II: Tenavat ulkoistettu

Täällä pohjoisessa on ollut niin kylmää ja märkää, että pieniä tenavia ei ole viitsinyt pihalle viedä ja omalla takapihalla on sen verran maa vielä märkää, että sitä raparallia ei kyllä halunnut aloittaa heti ensimmäisestä ulkoilusta :) Siispä kun säät vähänkään sallivat, pakattiin tiimi Pösöön ja karautettiin taas Kempele-cityyn maakuntamatkalle. Porukoitten takapiha oli osaksi sen verran kuiva, että siellä isojen tyttöjen "karjakarsinassa" saatettiin tenavien kanssa tutustua ulkomaailmaan.

Ekkana porukkaa vähän jännäsi kun oli hassuja hajuja ja ihmeellinen alusta. Kuitenkin kun koko poppoo oli saatu pihalle, niin alkoi paikkojen tarkistus ja pikkuhiljaa ralli kävi kovemmaksi ja kovemmaksi. Kaveria vedettiin hännästä, pyöritettiin nurmikolla, juostiin, vaanittiin ja haukuttiin kaverille jos se ei alkanu painiin. Myös heinän syönti oli ylde hubaa, vaikka sitä tyhmä emäntä vähän rajoittikin.

Ja koska ainahan ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, niin ei aikaakaan kun ensimmäinen sankari puikahtaa aidan ali isommalle puolelle. Tosin tyyppi tuli kyllä samaa reittiä takaisinkin ennen kuin pelastusjoukot ehtivät kiertää ulkokautta ohjaamaan yksinäistä matkustajaa oikeaan suuntaan.

Reippaat tyypit myös syöpäsivät nappulamössöt pihalla ja päälle pissat ja kakat... sekä keskiverto riekunnat ja vesikuppiinki piti vähä pulahtaa.

Ruuan jälkeen pienten silmät rupesivat kuitenkin melko pian luppasemaan ja siirryimme sisätiloihin ottamaan pienet ettonet ja samalla valvova organisaatio nautti päivällistä. On se rankkaa pienelle vielä tuo ulkoilu kun on niin kamalasti kaikkea uutta ja ihmeellistä. Se imee mehut miehestä melko tarkkaan :D

Seuraavaa reissua odotellessa...

Maakuntamatkailua

Pennuilla on ikää jo 4,5 viikkoa ja tänään käytiin ensimmäistä kertaa autoilemassa. Ajettiin vanhempieni luo Kempeleeseen. Koko automatkan tenavat olivat hiljaa ja rauhallisesti, taisipa muutama jopa nukahtaakin. Tässä kuvassa ollaan juuri pakkauduttu autoon ja valmiina starttaamaan matkaan: Kun päästiin perille oli vuorossa seuraavaa uusi juttu, eli uudet maisemat. Valitettavasti keli oli niin huono koska vettä tuli kaatamalla, että ei päästy pihailemaan, vaan jouduttiin hengailemaan sisätiloissa, vaan eipä se meitä hidastanut.

Pojat paini ja nujusi pitkin nurkkia. Kiva hyökkäillä kaverin kimppuun, vetää kaveria hännästä ja juosta viipottaa tuhatta ja sataa karkuun kun kaveri lähtee hyökkäykseen.

Myös alustana olleen lehden kulmaa piti vähän maistaa, peittoja retuuttaa ja muutenkin riekkasta. Ei kyllä ollut ollenkaan jännitystä ilmassa, vaan kaikki olivat heti kuin kotonaanvaikka oli ihan uudet kulmat. Tosin ympärillä pörräsi tutut ihmiset ja karvakorvat, kun paikalla oli vanhempani, Hanna-sisko sekä tietty noi minun aikuiset koirat, eli Mani ja Aya.
Välillä meno äityi vallan hurjaksi ja pienet naskalihampaat ottivat kiinni siitä mikä kohdalle sattui. Sukkien raatelu oli erityisen mukavata :)

Ja kuten kunnon kyläpaikassa kuuluu olla, tälläkin vierailulla oli järjestetty virvoketarjoilu nappulamössön ja tissimaidon muodossa. Napa täynnä oli sitten hyvä ottaa pikku ettonet ja sen jälkeen jatkaa leikkimistä.

Seuraavaa reissua odotellessa...