Miksi hypätä kun ihan hyvin voi sukeltaa?

Tämä (siis maanantaina 11.6.) näytti olevan Manin teemana tänään agissa.

Taas porukka jaettiin ryhmiin ja meidän maxi-tyypeissä oli Mani, kultsu-Otto, setteri-Saga ja bortsu, jonka nimi jäi vähän epäselväksi. Ekkana pisteenä meillä oli viime kertaisen kertausta, eli hyppyä ja pujottelua. Pujottelu alkoi hiljotellen jo sujua, vaikka ekka yrittämä mä olin ihan pihalla. Opeteltiin tänään uusi tyyli ohjata koiraa, jossa ohjataan enemmän vartalolla kun kädellä. Toistoja tää vaatii ihan sikana, mutta ei me ihan mahdottomia olla... siinä kymmenenen toiston jälkeen vois jo ehkä sanoa, että Mani osaa ja ohjaaja kehityskelpoinen :D Sitten toinen kerrattava oli hyppy. Viimeksi otettiin hypyä vaan ihan matalalta. Tänään nostettiin rimaa ensin sen n. 10cm ja hyppy skulas hienosti. Mani tosin hyppää melko kaukaa ja pitkän hypyn verrattuna, että voisi ponnistaa lähempää ja hypätä enemmän korkeutta kun pituutta. Kun tää ekka onnistu niin pistettiin sitte n.5cm lisää korkeutta ja rima alkaa olla nyt Mani alaleuan kohdalla. Tästä alko meillä ropleemat. Manin mielestä kun on nopeampi ja kaikin puolin oikeampi tyyli sukeltaa sukkana riman ali. Yli ei sitte voinu tulla oikeen millään. Kunnes löyty ihanainen nami-kippo joka sijoitettiin varmaan 3m esteestä niin, että Mani sen näkee toisella puolella. Lähtöpaikka Manilla on kanssa sen n 3m esteestä, kiihdytys hurja, mutta jeeees! yli menee! Eli tarvitaan hurjasti treeniä korkeammalle hypylle ja nimenomaan esteellä josta näkee läpi. Siis toko-hyppyähän on otettu korkeammallakin esteellä, mutta kun siitä ei nää läpi niin ei käy nöhvin mielessäkään sukellella.

Ekka uusi este tällä kertaa oli rengas. Manilla oli renkaassakin sama ongelma alkuun kun tuon hypyn kanssa. Alemmalla tasolla olevasta renkaasta saatto hypätä sujuvasti ja hienosti, mutta kun nostettiin niin, että renkaan alalaita oli taas jossain alaleuan tietämillä alkoi "mää sukellan, mää sukellan, mää sukellan"-juttu taas. Ei muuta ku apuohjaaja kiinni remmiin ja aina vaan jarrua ku meinas sukeltaa niin kyllähän se pikkuhiljaa siitä lähti sujuun.

Toinen uus este oli putki. Ihana putki! Tästä Mani tykkäs samalla lailla kun siitä pussistakin. Heti oli selvää mitä piti tehdä. Putkea pidennettiin melkoin täyteen mittaansa (suorana tietenkin vielä) ja joka kerta musta tykinkuula suhahti putkeen kun olisi sitä aina tehnyt :)
Just kun oltiin saatu treenit loppun alko kiva sadekuuro. Vaikka koko päivä on satanut, oli treenien ajan suht kuivaa. Viime viikolla 25 asteen hellen, nyt vettä, mitä tapahtuukaan ensiviikolla kun mahtava Mani vapautetaan agiliitoon :)