Loosing contact...

Tänään (tai siis eilen 30.6. keskiviikkona) oli pitkästä aikaa taas ihan ohjattua tokoa. Voi pyhä jysäys, että me ollaan menty takapakkia ihan kaikessa ja ihan kunnolla. No, tietääpähän ainaki mitä pitää alkaa treenaan.

Ekaks oli Manin vuoro ja koska osallistujia oli niin vähän, saatiin oma personal trainer. Me saatiin kotiläksyksi harjotella kontaktia, siis nimenomaan sillä tävällä, että Mani katsois mua, eikä sitä nakkipalaa mun kädessä. Kontakti ei löytyny niinku ei yhtään tuolla kentällä. Himmaili ihan omiaan, mussutteli ruohoa ja kuuhaili minne sattuu. Ku pyysin viereen niin ei tapahtunu mitään tai saatto raahautua viereen seisomaan ja lösähtää siihen maate. No, kaikki ei kuitenkaan menny ihan munilleen. Otettiin luoksetuloa ja sen Mani osas. Malttoi odotella rauhassa käskyä ja tuli vauhdilla eteen. Ensimmäisellä kerralla jarrutus vähä unohtu ja meillä tuli piiiikkunen kolari, mutta sitte ku muistuteltiin erikseen mitä se luoksetulon lopetus on niin osas tehdä hienon lopetuksen törmäämättä. Uutena juttuna otettiin noutoa. Mehän on treenattu noutoa ehkä niinku kerran aikasemmin, eli ihan uus juttu meille. Otettiin ihan alkuun pitämistreeniä ja sitä saadaan jatkaa vielä pitkään. Sekunnin, pari jaksaa pitää tolkusti kapulaa, mutta sitte mielellään pudottas maahan. Kunhan saadaan taas tyttö "viriteltyä" käyntiin niin kattotaan miten lähtee sujumaan.

Seukki oli sitte BH-ryhmä ja Aya. Ayalla oli samoten ku systerilläänkin se kontakti nyt ihan hukassa. Seuras kyllä joo, mutta raahusti vierellä ku piesty sika, eikä vahingossakaan kattonu muhun päin. Otettiin sitte seuraamiseen vähän vauhtia palkkaamalla neitiä patukalla (vaikka mä kyllä meinasin, että ei taida Ayaa kiinnostaa leikki) ja yllättävästi sai sellasta pikkasta startti-buusteria sitä patukkaleikistä. Ehkä meidän pitää kaivaa patukat ja rievut naftasta ja rueta rieputtaan niitä ihan olan takaa. Jättävissä liikkeissä oli ehkä vähemmän ongelmaa ku mä olisin odottanu sillä kontaktilla. Sekä istumaan jäännissä, että maahan menossa piti itse hidastaa ja antaa kunnon käsky, mutta varsinki istumaan jäänti oli melko varma. Luoksetulo oli sitte kanssa ihan OK ja kun varmisti vielä ohjaamalla, että neiti tulee suoraan niin lopputulos ok, mutta ei täydellinen. Paikallaolossa Ayalle laitettiin pätkäremmi, että kun nousi niin ei päässyt mihinkään. Melko pitkään neiti jaksoikin maata paikallaan, mutta loppujen lopuksi nousi sitte kuitenki ylös. Komensin takaisin ja menikin maahan, mutta tarvitaan rutkasti lisää treeniä, että ei nousisi ylös kertaakaan.

Kaikin puolin mukavat treenit vaikka ei ihan täysin pulkkaan mennytkään. Saatiin paljon uusia vinkkejä ja ohjeita ja seuraavana keskiviikkona taas treenaamaan paremmalla kontaktilla ;)